perjantai 25. heinäkuuta 2008

Toriporinaa

Hämeenlinnan torilla on yksi suuri torikahvila ja sen vieressä kesäisin kaupungin esiintymislava. Lavalla järjestetään pari kertaa viikossa konsertteja ja yhteislaulutilaisuuksia ja satunnaisesti muita tapahtumia.

Nyt on paikallislehdissä ja netin keskustelupalstoilla noussut kohua siitä, että kahvilayrittäjä Taurun Jussi on pitänyt suhteellisen tiukkaa linjaa siitä, että hänen kahvilansa paikat ovat vain asiakkaiden käytettävissä.

Joihinkin lavalla järjestettäviin tapahtumiin, mm. yhteislauluiltoihin on Tauru, joka on yksi järjestäjistä, hankkinut kustannuksellaan penkkejä vanheempia osallistujia varten. Niiden käyttäjillä ei tietenkään ole ostovelvollisuutta kahvilasta.

Lähetin toista vuotta sitten tekniselle lautakunnalle aloitteen, että kaupunki hankkisi torin esiintymislavan tapahtumia varten 20 - 30 kpl kevyitä n. 3 metrin pituisia penkkejä, joiden metallijalat olisivat alle taittuvia. Penkkejä voitaisiin säilyttää lavan alla olevassa tyhjässä tilassa. Näin ei tapahtumien järjestäjille tulisi kuljetuskustannuksia ja penkkien käyttöönotto ja kokoaminen varastoon olisi helppoa.

Olen kuullut, että kirjettäni olisi käsitelty ja ratkaisuksi, esitetty, että käytettäisiin kaupungin varastolla Suosaaressa säilytettäviä penkkejä. Tunnen nämä penkit, koska olen viimeisen 30 vuoden aikana lukuisia kertoja niitä joutunut käsittelemään järjestäessäni erilaisia ulkoilmatilaisuuksia.

Kysymyksessä on kasa paksuja 5 - 6 metriä pitkiä lankkuja, jotka ovat vettyneet lukemattomissa sateissa ja osaksi lahonneet sekä samassa tilassa olevia puisia pukkeja lankkujen alle. Kuljettaminen vaatii aina hiabilla varustetun kuorma-auton.

Esittämäni ratkaisu helpottaisi monenlaisten toritilaisuuksien järjestämistä. Se ei vaatisi paljon rahaa. Ja ennen kaikkea - se parantaisi torin ilmapiiriä.

maanantai 21. heinäkuuta 2008

Kansalaisaktiivisuutta

Hämeenlinnassa on varsinkin nyt suurkuntaa luotaessa puhuttu paljon uudenlaisista tavoista lisätä kansalaisaktiivisuutta. Konkreettisia ehdotuksia ei juuri kukaan ole esittänyt.

Täällä on ollut parin vuoden ajan verkkovaltuusto (http://www.hameenlinna.fi/attachments/verkkovaltuusto/Verkkovaltuusto_taustatietoa.pdf), johon kuuluu 170 aktiivista henkilöä, mutta sekin näyttää vähän lässähtäneen, kun toimintaa vetänyt Kari Kolehmainen jäi eläkkeelle.

Törmäsin Vaasan kaupungin sivuja selatessani www.vaasalaisia.info - sivuihin ja ihastuin! Värikkäässä ja monipuolisessa kaupunkiblogissa on lähes 800 juttua kuvineen sekä monenlaista ajankohtaista tietoa. Sieltä löytyy myös Wikipedian kaltainen tietopankki Vaasapedia sekä puffipalsta pienten ja suurten tapahtumien järjestäjille.

Parasta on kuitenkin keskustelupalsta, johon on rekisteröitynyt pitkälti toistatuhatta kaupunkilaista, jotka ovat kirjoittaneet 45000 mielipidettä lähes 1500 eri aiheesta. Lisäksi kuka tahansa voi kirjoittaa sinne lyhytviestejä ilman rekisteröitymistä.

Jotain tämänkaltaista kansalaisaktiivisuuden foorumia kaipaisin myös tänne.

maanantai 7. heinäkuuta 2008

Singerit sotatilassa

Uudessa Voima-lehdessä on juttu, että palestiinalaisella pakolaisleirillä on ommeltu maailman suurin lippu. Palestiinan lipulla on kokoa peräti 27 000 neliömetriä eli lähes kolme hehtaaria. Israelilla on ollut tähänastinen maailmanennätys. Heidän lipullaan on kokoa vain 20 000 neliötä.

Kas siinäpä uusi tapa kansoille taistella paremmuudesta rauhanomaisin asein. Meikäläistä ihmetyttää vain, millaiset salot tarvitaan lippujen liehuttamiseen.

torstai 3. heinäkuuta 2008

Moottoritien kattaminen

Hämeenlinnassa on keskustan länsireunalle vireillä NCC-konsernin rahoittama n. 200 miljoonan euron rakennushanke, joka sisältää kauppakeskuksen, pysäköintitiloja, asuinrakennuksia ja hotellitiloja. Kauppakeskus sijoittuu moottoritien päälle.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi toukokuussa hankkeen äänin 37 – 13. Äänestin enemmistön mukana sen puolesta. Perustelin kantaani seuraavalla tavalla:

En erityisemmin rakasta liikekeskuksia ja ostosparatiiseja. Niillä on monia haittavaikutuksia. Varsinkin keskustan ulkopuolelle sijoittuvat kauppakeskukset tappavat pieniä yksikköjä laajalta alueelta, lisäävät yksityisautoilua ja niihin pääseminen on vanhuksille ja autoa omistamattomille hankalaa.

Ihmisten ostoskäyttäytyminen on kuitenkin muuttunut viime aikoina. Ostosreissuista on tullut sosiaalisen kanssakäymisen uusi muoto. Hämeenlinnan seudulla tehdyt kaksi kaupallista selvitystä osoittavat, että keskustaan tehtävälle liikerakentamiselle on edelleen tilaa ja tarvetta.

Vastustajat väittävät, että moottoritien kattaminen on tarpeetonta, koska tilaa olisi muuallakin. Valtuutettu Ojansuu on ehdottanut kaupunginhallituksessa, että suunnitellut liiketilat ja asunnot voitaisiin sijoittaa etelärannan alueelle ja tiivistämällä nykyistä keskustaa.

Minä suojelisin mieluimmin järvimaisemaa kuin moottoritiemaisemaa liikerakentamiselta. Keskustan tontit ovat tällä hetkellä lähes täyteen rakennettuja, joten täydennysrakentaminen merkitsisi mm. nykyisten rakennusten purkamista, jotka aiheuttaisivat omat taistelunsa.

Toinen yleinen väite on, että moottoritien kattaminen on kannattamaton investointi. Vaikka en olekaan mikään bisneksen asiantuntija, uskon että NCC:n kaltaisen kansainvälisen yhtiön talousasiantuntijat ovat laskeneet hankkeen kannattavuuden muutenkin kuin tupakka-askin kanteen.

Vaikka laskelmat menisivätkin pieleen, en osaa ottaa harteilleni kapitalistien murheita. Todennäköisesti NCC myy kohteen jollekin brittiläiselle, venäläiselle, suomalaiselle tai islantilaiselle kiinteistösijoittajalle ja jos ne mahdollisesti saavat siitä joskus muutaman kymmenen milliä persnettoa niin so what.

Sanotaan myös, että moottoritien kattamisesta ei ole hyötyä kaupunkilaisille. Kun kaupunkiin on hankkeen myötä tulossa ulkopuolelta 150 – 200 miljoonan euroa, niin kyllä sillä täytyy olla piristävä vaikutus kaupungin elinkeinoelämään ja myös kaupungin kassaan jo pelkästään rakentajien, alihankintayritysten ja tavarantoimittajien ja välillisesti monenlaisten palveluyritysten verotuloina. Niillä voidaan rahoittaa mm. sosiaalipalveluja ja saada muuta hyvää kaupunkilaisille.

Todennäköisesti hankkeen pitkä toteuttaminen osuu ainakin osaksi ajankohtaan, jolloin kaupungissa ei paljon muuta rakentamista ei ole, joten sillä voi olla hyvinkin merkittävä vaikutus kaupungin työllisyystilanteeseen. Valmistuttuaan kohde tulee tarjoamaan aika tavalla myös pysyviä työpaikkoja.

On väitetty myös, että hanke ei ole ympäristöystävällinen. Mielestäni hyvät pysäköintitilat saattavat vähentää turhaa autoilua keskustassa. Voitaisiin huvikseen myös laskea montako öljylitraa säästyisi pelkästään siitä, että rakentajat saavat työtä kotipaikkakunnaltaan sen sijaan, että he joutuisivat vuosikausia käymään töissä esimerkiksi pääkaupunkiseudulla.

On sanottu myös, että moottoritien kate on ruma ja pilaa näköalat. Joku Myllymäessä asuva valitti, että häneltä menee moottoritien kattamisen myötä näköyhteys kirkon torniin. Niin se kaupunki muuttuu. Sata vuotta sitten kirkontornin näkivät lähes kaikki puutalo-Hämeenlinnan asukkaat.

keskiviikko 2. heinäkuuta 2008

Roustepudistaja

Olen kunnostamassa vanhan taloni ulkoseiniä. Tarkoitukseni olisi maalata ne tänä kesänä. Vanha hyvin palvellut saksalainen täryhiomakoneeni sanoi sopimuksen irti, joten ostin uuden.

Kone on kiinalainen Power Craft, maksoi vähän toistakymppiä. Toimii ihan hyvin, takuutakin on pari vuotta. Pakkauslaatikossa on koneen kuva ja työkalun nimi monella kielellä.

Suomenkielisenä nimenä ei tosin ole täryhiomakone vaan roustepudistaja. Onnitteluni sille kiinalaiselle, joka on kehittänyt suomen kieleen näin mainion uuden käsitteen. Enpä olisi itse keksinyt.