Eilen maakuntavaltuuston seminaarissa huomioni kiinnittyi siihen, että puheenjohtaja tiedusteli meidän valtuutettujen suhtautumista ehdotettuihin aluejakoihin seutukunnittain. Ensin kysyttiin forssalaisten, sitten riihimäkeläisten ja lopuksi hämeenlinnalaisten mielipiteitä. Teki mieleni sanoa, että minä pidän itseäni ensisijaisesti vasemmistoliittolaisena maakuntavaltuutettuna ja vasta sitten jonkun kulmakunnan edustajana.
Hiukan samanlaista nurkkakuntalaista suhtautumista olen huomannut uuden Hämeenlinnan kuntavaaleihin valmistautumisen yhteydessä. Kannetaan kovinkin suurta huolta siitä, tuleeko kaikista liittyvistä kunnista edustusta uuteen valtuustoon. Vaikka alueellinen edustavuus onkin hyvä asia, tärkeämpää uuden kunnan valtuutetuille on mielestäni kyky hahmottaa kokonaisuutta ja ylittää vanhat raja-aidat.
Jos joku pyrkii valtuustoon ajamaan vain oman kylänsä asioita, hänellä tulee siellä olemaan kovin vähän tekemistä. Parikymmenvuotisella valtuustokokemuksella voin sanoa, että yli 90 % kaikista päätöksistä on joko kaikkia kuntalaisia tai muihin kuin alueellisesti määriteltyihin ihmisryhmiin kohdistuvia.
Uudessa kuntaorganisaatiossa tulee olemaan paikallisia asioita varten aluetoimikuntia. Niille tulee antaa riittävästi oikeata päätösvaltaa ja rahankäyttöoikeuksia, jotta niistä ei muodostuisi pelkkiä aikuisten leikkikehiä tai kahvittelukerhoja. Aluetoimikuntien tehtävien määrittelyihin ei mielestäni ole vielä riittävästi paneuduttu.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti